KONEYRITTÄJÄ-lehti

Rotator panostaa Ouluun

Rotatorin Oulun uudet toimitilat käyttöön Visiolinjalla

Maarakennuskoneita, trukkeja, kurottajia, nostureita ja henkilönostimia maahantuovan ja markkinoivan Rotator Oy:n

Oulun toimipisteen uudet, ajanmukaiset tilat ovat valmistuneet. Tilat ovat nousseet osoitteeseen Visiolinja 5 ja

tarjoavat yhteensä 800 m2 hallitilaa, sisältäen niin hyvin varustellut huolto- ja pesuhallit, kuin kattavan varaosatarjonnankin.

Uusien toimitilojen avulla voimme palvella Pohjois-Suomen asiakkaitamme entistä paremmin. Korjaamo on varustettu siltanosturilla,

joten raskaatkin osat saadaan nopeasti ja turvallisesti irrotettua koneista kunnostusta varten. Pesuhalliin mahtuu isompikin kone

ja pesu saadaan tehtyä huollon yhteydessä. Varasosavarasto kattaa alueen kysynnän mukaiset osat ja

täydentyy päivittäisillä toimituksilla päävarastosta Vantaalta. Oulun toimitilojen avoimia ovia vietetään Visiolinjalla lauantaina 4.2.,

jolloin tiloihin on mahdollisuus tutustua klo 10–14 välisenä aikana. ROTATOR tiedote 3.2.2012.

Oy Logset Ab – Australiaan jälleenmyyjän kautta konekauppaa

Logset on solminut jälleenmyyjäsopimuksen australialaisen Karmet Enterprises Pty Ltd:n kanssa

ja ensimmäinen kone on jo matkalla Australiaan. Logset on yhdessä Karmet Enterprises-yhtiön

kanssa tutkinut Australian metsäkonemarkkinoita lähes kaksi vuotta ja

nyt katsottiin hetki sopivaksi mennä näille markkinoille. Maaliskuussa

pidetään Austimber –messut Mount Gambionin alueella ja

ensimmäinen matkalla oleva10 Fkuormatraktori jatkaa messuilta tosi toimiin

palvelemaan Australian koneyrittäjiä.

Karmet Enterprises on iisalmelaislähtöisen Markku Turusen yhtiö, joka

vastaa Logsetin toiminnoista itsenäisenä jälleenmyyjänä

Australiassa. Karmet on yhdessä Logsetin kanssa luonut uuden

after sales-konseptin, joka esitellään Austimber-messuilla.

Referenssiasiakkaat ovat olleet erittäin innostuneita uudesta

yrittäjäystävällisestä lähestymistavasta.

Logsetin hallituksen puheenjohtaja Tapio Nikkanen on tyytyväinen

uuteen markkina-avaukseen: ” Logset on vahvassa kasvussa ja nyt oli sopiva

hetki avata jälleen uusi markkina. Uskomme Logsetin mahdollisuuksiin

myydä Australiaan kymmenkunta uutta konetta vuosittain, Karmetin

kanssa luotu konsepti jälkimarkkinoiden hoitamisesta takaa kiinnostuksen

suurten yrittäjien keskuudessa. Markku Turunen on varmaan

perehtynein henkilö Australian metsäkonemarkkinoilla ja oikeanlainen

motivoitunut dealer on paras valinta onnistuneeseen markkina-avaukseen.”

Seulotaan talvellakin – kertoo REMUn tiedote

Kone ja Kuljetus MAXI Oy Hämeenkoskelta, Lahden seudulta, hanki alkuvuodesta 2012 uuden REMU EP sarjan seulakauhan kantojätteiden seulontaan. Kantojen seulontapaikka on L&T Biowatti Oy:n Hämeenkosken pisteessä. Työmaa sijaitsee vain kivenheiton etäisyydellä MAXIN hallilta. Biowatin Hämeenkosken plaanilla metsien uudistamisesta saatavasta kantomateriaalissa kiinni oleva multa-aines seulotaan tarkasti erilleen. Puumateriaali murskataan ja käytetään lämpö- ja voimalaitoksilla energiatuotantoon. Maa-aines taasen käytetään maisemointiin ja puutarhamullan raaka-aineeksi. Maxi on erikoistunut maanrakennus-, kuljetus- ja kunnossapitotehtäviin pääasiallisena toimialueena Hämeenkoski ja siitä noin sadan kilometrin toimintasäde. Maxia pyörittää osallistuva toimitusjohtaja Samuli Vuorinen osaavan tiiminsä kanssa. Maxilla seulonnan peruskonekalustona on Volvo EC 240 CLC ja EC 210 CLC kaivukoneet sekä melkoinen tallillinen Volvon pyöräkuormaajia; L90, L110, L150, L180 ja L 220 kokoluokkia. Samuli Vuorisella on kokemusta seulakauhan käytöstä jo entuudestaan. Viimeaikaisin hankinta on uuden sukupolven REMU EP 4150 seulakauha. Suurimmiksi REMU seulakauhan eduiksi Samuli mainitsee tukkiutumattoman rakenteen, jossa juurenpalat ja kivet eivät kiilaannu terien väliin vaan puhdistuskammat pitävät terävälit aina puhtaina. Tuloksena alitemateriaali on puhdasta ja tasalaatuista vaikka seulottava materiaali olisi kosteaakin. Kun konekannassa on monenkokoisia kaivukoneita ja pyöräkuormaajia on saman seulakauhan hyvä sopia erikokoiseen kalustoon. REMU seulakauhassa meillä on sekä ns. Volvon iso liitin (tappiväli781 mm), Volvon pieni liitin (tappiväli on615 mm), sekä NTP sarjan liittimet kaivukonekalustossa. Pultattava kaivukoneliitin on myös helppo irrottaa ja kääntää pisto- tai kuokka-asentoon mikäli pyörittäjää ei ole käytettävissä. Pyörittäjä/seulakauhayhdistelmä on erittäin näppärä eritoten kaapeli- ja putkikaivantojen täytössä. REMU seulakauhan kaksoisakselirakenne on yksinkertainen innovaatio, toteaa Samuli. Sisäakselin päällä on ikään kuin erillinen ”hiha”, ulkoakseli. Ulkoakseliin on taasen hitsattu piparkakunmuotoiset nelisakaraiset seulontaterät. Rakenne on kestävä eikä rasita laakeripesiä eikä laakereita. Piparkakunmuotoiset seulontaterät erottelevat materiaalista kaiken ylisuuren materiaalin tukkeutumatta, olipa sitten kyseessä juurakot, kivet, sidontalangat tai hevosenkengät. Seulovia teriä pyöritetään sekä vasta- että myötäpäivään jolloin seulontakapasiteetti ja laatu on optimaalinen. Kannonseulonnassa käytämme34 mmteräväliä. Tällöin alitteen raekoko on noin 0-25 mm, joka soveltuu ilman lisäkäsittelyä esimerkiksi maisemointiin. REMUn tiedote 2.2.2012.

Märkä syksy siirsi puukuljetuksia – kelirikko vaatii toimenpiteitä

Talven tulon myöhästyminen viivästytti valtaosin sorapintaisilla yksityisteillä raskaan liikenteen kuljetuksia. Erityisesti puukuljetukset olivat monin paikoin jumissa. Tieisännöitsijä Olli Ylinen Sastamalasta kertoo, että tieosakkaiden normaalia liikkumista ennätysmärkä syksy ei suuresti haitannut. Kiinteistöjen jätekuljetukset ovat toimineet pääosin normaalisti. Suurin haitta onkin kohdistunut puukuljetuksiin. Puita ei ole päästy ajamaan metsästä pois alkuperäisten aikataulujen mukaisesti vaan on jouduttu odottelemaan pakkasia tai muuten kuivempia kelejä. Isoja maatiloja märkä syksy on myös koetellut. Monen tilan elinkeinotoimintaan liittyvät kuljetukset ovat olleet ajoittain vaikeuksissa. Myös hevos- ym. tilojen kuivikekuormien kanssa on ollut ongelmia. Lue Elina Kasteenpohjan artikkeli kokonaan Koneyrittäjä – lehti nro 1 helmikuu 2012.

Soratiet kärsivät kelirikosta

Elina Kasteenpohja, Suomen Tieyhdistys, Kuva: Olli Ylinen

Soratiet kärsivät syksyllä pitkään kelirikosta. Kelirikkoa esiintyy etenkin routivilla pohjamailla sijaitsevilla rakentamattomilla sorateillä. Myös rakennetuilla teillä rakennekerrokset voivat olla liian ohuita ja pohjamaahan sekoittuneita. Tällöin myös rakennemateriaalit ovat muuttuneet routiviksi. Kelirikon aiheuttamien ongelmien vakavuus on paljolti riippuvainen sekä tien jäätymisvaiheen että sulamisvaiheen olosuhteista. Tierungon nopea jäätyminen ja jäätymisvaiheessa alhaalla sijaitseva pohjavesi vähentää kevään ongelmia. Kaikilta osiltaan toimiva tien kuivatus on olennaisen tärkeää. Keväällä roudan sulamisen aikainen vähäsateisuus, aurinkoisuus ja tuulisuus lievittävät kelirikko-ongelmia. Lue koko artikkeli Koneyrittäjä- lehti nro 1 helmikuu 2012.

Nisula Forest uusilla tuotteilla markkinoille

Nisula Forest Oy tuo markkinoille liikeratakuormaimella varustetut metsäperävaunupaketit. Paketeissa on vakiona Nisula-energiakoura. Ajon lisäksi paketilla onnistuu myös puun kaato. Paketteja on Nisulalla jatkossa kaksi eri kokoluokkaa. Nisula 650 ja Nisula 850 poikkeavat kooltaan ja kantavuudeltaan toisistaan. Energiakourissa ja kuormaimessa on myös kokoero. Nisula painottaa pakettien edullisuutta mm tielinjojen ja pientareiden raivauksessa. Näitä töitä riittää nyt ja tulevaisuudessa. Lue koko tiedote Koneyrittäjä-lehden numerosta 1 helmikuu 2012.

VALTRA T171 HiTe – Nisula Forestin 400C kouralla

Kärsämäen Pihlajanevalla ja Vapo Oy:n omilla maillaan toteuttaman 20 ha harvennushakkuun työmaalla yrittäjä Jari Närhi (vas.) Piipsan Turve Oy:stä ja Nisula Forestin melko “tuore” markkinointijohtaja Kalle Mattsson pohtivat miten järeä 193 hevosvoiman “turve” Valtra selviää harvennushakkuusta. Varustelua traktori vaatii ja nyt selvitetään, miten se riittää ja pelaa. Alustakoneelle raskas metsätyö on kevyttä erittäin kovaan turvetuotantotyöhön verraten. Turvemiesten huolenaiheena on aina ja kaikkialla hyvä ja kannattava talvityöllisyys koneille ja miehille. Nisula Forestilla on laitteet miten joukkokäsittely toimii. Vastaukset löytyvät myös siihen, miten mm turvemaiden ensiharvennukset hoidetaan joko energiapuu- tai ainespuukorjuuna tai niiden yhdistelmänä. Projekti vaatii hyvää yhteistyötä laitevalmistajan, puunhankkijan ja yrittäjän välillä. Hyvin selviää järeä Valtra harvennushakkuusta ja homma toimii käy ilmi artikkelista helmikuun 2012 Koneyrittäjä-lehden numerosta 1.

Vankkoja kirjoja metsäteollisuuden vaiheista – E. Pakkanen, M. Leikola

Metsien käytön historiaa – mh Esko Pakkasen ja emeritusprofessori Matti Leikola saivat trilogiansa valmiiksi lokakuussa. Ensimmäinen osa julkaistiin vuoden 2010 keväällä. Metsää, puuta ja kovaa työtä kuvaavat juuri sitä. Toinen nide ”Puut perille ja käyttöön” keskittyy puun monimuotoisiin kuljetuksiin metsästä tehtaalle. Jonkin verran esitellään myös vientikuljetuksia valmiin tuotteen osalta. Kirjassa esitellään metsien käyttöä laajemmin kuin vain kuljetusten antajina. Samanaikaisesti ilmestynyt toinen nide ”Tervaa, lautaa ja paperia” keskittyy puun teolliseen käyttöön ja hyödyntämiseen raaka-aineena. Tervanpoltto ja kotitarvekäyttö kuuluvat niihin. Raakapuun vientiä on harjoitettu tuonnin ohella, siitäkin on oma osuutensa kirjassa. Puut perille ja käyttöön on järeä 512 sivuinen opus. Tervaa, lautaa ja paperia on myös 512 sivuinen opus sekin. Kustantaja on Metsäkustannus, Helsinki. Kirjojen tekoa on rahoittanut merkittävästi Metsämiesten Säätiö ja kirjojen taustalta löytyy myös Metsähistorian Seura ry.

Valtralla Tapaninpäivän myrskypuut tienvarteen Espoossa

Koneyrittäjä Jukka Liukkala kuormaa ahkerasti todella järeitä kuusitukkeja Espoon Henttaankalliossa perävaunuun. Espoon kaupungin koneyrittäjänä toimivalla Liukkalalla on töitä juuri nyt erittäin paljon, koska Tapaninmyrsky teki Espoon kaupungin metsissä ja liikuntareiteillä pahaa tuhoa. Ensin autoimme kaupungin metsurien kanssa yksityisiä asukkaita ja nyt kerätään metsuriporukan perässä myrskypuusavottojen puut kaupungin alueelta. Osin ylijäreät ja vanhat metsiköt saivat kyytiä, niiden myrskynsietokyky sulassa maassa on heikko, ja jälki on sen mukaista kertoo koneyrittäjä Jukka Liukkala Espoossta. Tämän kaiken seurauksena tulee keväällä ihmisille mieleen, että mitä jos luopuisi sittenkin pihan suurimmasta kuusesta tai kuusista, arvelee Valtralla urakoiva Jukka Liukkala. Myrskypuiden korjuussta lisää Koneyrittäjä-lehden numeron 1 muissakin artikkeleissa. Lue myrskyjutut Koneyrittäjä-lehti nro 1 2012 helmikuussa.

Tilukset kuntoon tilajärjestelyllä – kirjoittaa Kalle Konttinen

Suomessa toteutetaan vuosittain noin 10 000 hehtaaria tilusjärjestelyjä. Hankkeiden toteuttamisesta vastaa Maanmittauslaitos. Hankkeet ovat keskittyneet peltoalueille, mutta yksittäisiä metsiin sijoittuvia hankkeita on myös vireillä. Tilusjärjestelyiden keskeinen idea on siinä, että pirstaleiset ja kaukana toisistaan olevat maanomistajien lohkot kootaan suuremmiksi ja maankäytön kannalta paremman muotoisiksi kappaleiksi. Tilusjärjestelyn avulla voidaan myös vaikuttaa lohkojen etäisyyteen viljelijän talouskeskuksesta. Lohkot voidaan vaihtaa lähemmäs talouskeskusta. Tilusjärjestelyssä maiden vaihdot toteutetaan maanmittaustoimituksessa, joka useimmiten on Kiinteistönmuodostamislain mukainen uusjakotoimitus. Koska vaihdot toteutetaan maanmittaustoimituksessa, ei vaihdoista tule veroseuraamuksia, niistä ei tarvitse tehdä kauppakirjoja eikä muitakaan maakauppaan liittyviä välillisiä kustannuksia tule maanomistajalle. Maanomistaja vastaa kuitenkin osasta tilusjärjestelyn maanmittausmaksua. Koska valtiovalta on nähnyt tilusjärjestelyn tärkeäksi maaseudun kehittämisen keinoksi, on maanmittausmaksun valtion osuus viimeaikoina ollut yleensä 80 %. Tilusjärjestelyiden avulla on merkittävästi alennettu viljelykustannuksia. Useimmiten viljelykustannusten alenema vuositasolla on peltotilusjärjestelyssä suuruusluokkaa 100 €/ha. Kun vertaa tätä suorien tukien maksamiseen viljelijöille, mikä on se tavanomaisempi yhteiskunnan tukimuoto, saadaan tilusjärjestelyiden kautta aikaiseksi yleensä 50-150 % suurempi tuki viljelijälle, kuin suoran rahallisen tuen maksamisella. Lue koko artikkeli Koneyrittäjä-lehti nro 1 2012 helmikuussa.