Talven tulon myöhästyminen viivästytti valtaosin sorapintaisilla yksityisteillä raskaan liikenteen kuljetuksia. Erityisesti puukuljetukset olivat monin paikoin jumissa. Tieisännöitsijä Olli Ylinen Sastamalasta kertoo, että tieosakkaiden normaalia liikkumista ennätysmärkä syksy ei suuresti haitannut. Kiinteistöjen jätekuljetukset ovat toimineet pääosin normaalisti. Suurin haitta onkin kohdistunut puukuljetuksiin. Puita ei ole päästy ajamaan metsästä pois alkuperäisten aikataulujen mukaisesti vaan on jouduttu odottelemaan pakkasia tai muuten kuivempia kelejä. Isoja maatiloja märkä syksy on myös koetellut. Monen tilan elinkeinotoimintaan liittyvät kuljetukset ovat olleet ajoittain vaikeuksissa. Myös hevos- ym. tilojen kuivikekuormien kanssa on ollut ongelmia. Lue Elina Kasteenpohjan artikkeli kokonaan Koneyrittäjä – lehti nro 1 helmikuu 2012.
Elina Kasteenpohja, Suomen Tieyhdistys, Kuva: Olli Ylinen
Soratiet kärsivät syksyllä pitkään kelirikosta. Kelirikkoa esiintyy etenkin routivilla pohjamailla sijaitsevilla rakentamattomilla sorateillä. Myös rakennetuilla teillä rakennekerrokset voivat olla liian ohuita ja pohjamaahan sekoittuneita. Tällöin myös rakennemateriaalit ovat muuttuneet routiviksi. Kelirikon aiheuttamien ongelmien vakavuus on paljolti riippuvainen sekä tien jäätymisvaiheen että sulamisvaiheen olosuhteista. Tierungon nopea jäätyminen ja jäätymisvaiheessa alhaalla sijaitseva pohjavesi vähentää kevään ongelmia. Kaikilta osiltaan toimiva tien kuivatus on olennaisen tärkeää. Keväällä roudan sulamisen aikainen vähäsateisuus, aurinkoisuus ja tuulisuus lievittävät kelirikko-ongelmia. Lue koko artikkeli Koneyrittäjä- lehti nro 1 helmikuu 2012.
 Nisula Forest Oy tuo markkinoille liikeratakuormaimella varustetut metsäperävaunupaketit. Paketeissa on vakiona Nisula-energiakoura. Ajon lisäksi paketilla onnistuu myös puun kaato. Paketteja on Nisulalla jatkossa kaksi eri kokoluokkaa. Nisula 650 ja Nisula 850 poikkeavat kooltaan ja kantavuudeltaan toisistaan. Energiakourissa ja kuormaimessa on myös kokoero. Nisula painottaa pakettien edullisuutta mm tielinjojen ja pientareiden raivauksessa. Näitä töitä riittää nyt ja tulevaisuudessa. Lue koko tiedote Koneyrittäjä-lehden numerosta 1 helmikuu 2012.
Kärsämäen Pihlajanevalla ja Vapo Oy:n omilla maillaan toteuttaman 20 ha harvennushakkuun työmaalla yrittäjä Jari Närhi (vas.) Piipsan Turve Oy:stä ja Nisula Forestin melko “tuore” markkinointijohtaja Kalle Mattsson pohtivat miten järeä 193 hevosvoiman “turve” Valtra selviää harvennushakkuusta. Varustelua traktori vaatii ja nyt selvitetään, miten se riittää ja pelaa. Alustakoneelle raskas metsätyö on kevyttä erittäin kovaan turvetuotantotyöhön verraten. Turvemiesten huolenaiheena on aina ja kaikkialla hyvä ja kannattava talvityöllisyys koneille ja miehille. Nisula Forestilla on laitteet miten joukkokäsittely toimii. Vastaukset löytyvät myös siihen, miten mm turvemaiden ensiharvennukset hoidetaan joko energiapuu- tai ainespuukorjuuna tai niiden yhdistelmänä. Projekti vaatii hyvää yhteistyötä laitevalmistajan, puunhankkijan ja yrittäjän välillä. Hyvin selviää järeä Valtra harvennushakkuusta ja homma toimii käy ilmi artikkelista helmikuun 2012 Koneyrittäjä-lehden numerosta 1.
Metsien käytön historiaa – mh Esko Pakkasen ja emeritusprofessori Matti Leikola saivat trilogiansa valmiiksi lokakuussa. Ensimmäinen osa julkaistiin vuoden 2010 keväällä. Metsää, puuta ja kovaa työtä kuvaavat juuri sitä. Toinen nide ”Puut perille ja käyttöön” keskittyy puun monimuotoisiin kuljetuksiin metsästä tehtaalle. Jonkin verran esitellään myös vientikuljetuksia valmiin tuotteen osalta. Kirjassa esitellään metsien käyttöä laajemmin kuin vain kuljetusten antajina. Samanaikaisesti ilmestynyt toinen nide ”Tervaa, lautaa ja paperia” keskittyy puun teolliseen käyttöön ja hyödyntämiseen raaka-aineena. Tervanpoltto ja kotitarvekäyttö kuuluvat niihin. Raakapuun vientiä on harjoitettu tuonnin ohella, siitäkin on oma osuutensa kirjassa. Puut perille ja käyttöön on järeä 512 sivuinen opus. Tervaa, lautaa ja paperia on myös 512 sivuinen opus sekin. Kustantaja on Metsäkustannus, Helsinki. Kirjojen tekoa on rahoittanut merkittävästi Metsämiesten Säätiö ja kirjojen taustalta löytyy myös Metsähistorian Seura ry.
Koneyrittäjä Jukka Liukkala kuormaa ahkerasti todella järeitä kuusitukkeja Espoon Henttaankalliossa perävaunuun. Espoon kaupungin koneyrittäjänä toimivalla Liukkalalla on töitä juuri nyt erittäin paljon, koska Tapaninmyrsky teki Espoon kaupungin metsissä ja liikuntareiteillä pahaa tuhoa. Ensin autoimme kaupungin metsurien kanssa yksityisiä asukkaita ja nyt kerätään metsuriporukan perässä myrskypuusavottojen puut kaupungin alueelta. Osin ylijäreät ja vanhat metsiköt saivat kyytiä, niiden myrskynsietokyky sulassa maassa on heikko, ja jälki on sen mukaista kertoo koneyrittäjä Jukka Liukkala Espoossta. Tämän kaiken seurauksena tulee keväällä ihmisille mieleen, että mitä jos luopuisi sittenkin pihan suurimmasta kuusesta tai kuusista, arvelee Valtralla urakoiva Jukka Liukkala. Myrskypuiden korjuussta lisää Koneyrittäjä-lehden numeron 1 muissakin artikkeleissa. Lue myrskyjutut Koneyrittäjä-lehti nro 1 2012 helmikuussa.
Suomessa toteutetaan vuosittain noin 10 000 hehtaaria tilusjärjestelyjä. Hankkeiden toteuttamisesta vastaa Maanmittauslaitos. Hankkeet ovat keskittyneet peltoalueille, mutta yksittäisiä metsiin sijoittuvia hankkeita on myös vireillä. Tilusjärjestelyiden keskeinen idea on siinä, että pirstaleiset ja kaukana toisistaan olevat maanomistajien lohkot kootaan suuremmiksi ja maankäytön kannalta paremman muotoisiksi kappaleiksi. Tilusjärjestelyn avulla voidaan myös vaikuttaa lohkojen etäisyyteen viljelijän talouskeskuksesta. Lohkot voidaan vaihtaa lähemmäs talouskeskusta. Tilusjärjestelyssä maiden vaihdot toteutetaan maanmittaustoimituksessa, joka useimmiten on Kiinteistönmuodostamislain mukainen uusjakotoimitus. Koska vaihdot toteutetaan maanmittaustoimituksessa, ei vaihdoista tule veroseuraamuksia, niistä ei tarvitse tehdä kauppakirjoja eikä muitakaan maakauppaan liittyviä välillisiä kustannuksia tule maanomistajalle. Maanomistaja vastaa kuitenkin osasta tilusjärjestelyn maanmittausmaksua. Koska valtiovalta on nähnyt tilusjärjestelyn tärkeäksi maaseudun kehittämisen keinoksi, on maanmittausmaksun valtion osuus viimeaikoina ollut yleensä 80 %. Tilusjärjestelyiden avulla on merkittävästi alennettu viljelykustannuksia. Useimmiten viljelykustannusten alenema vuositasolla on peltotilusjärjestelyssä suuruusluokkaa 100 €/ha. Kun vertaa tätä suorien tukien maksamiseen viljelijöille, mikä on se tavanomaisempi yhteiskunnan tukimuoto, saadaan tilusjärjestelyiden kautta aikaiseksi yleensä 50-150 % suurempi tuki viljelijälle, kuin suoran rahallisen tuen maksamisella. Lue koko artikkeli Koneyrittäjä-lehti nro 1 2012 helmikuussa.
Koskaan, ei edes Per ja Gudrun myrskyjen vuosina, ei ole rekisteröity niin paljon ajokoneita Ruotsissa kuin vuonna 2011. Katso näppärä kartta konemerkeittäin osoitteessa: www.skotarekartan.se. Nuoret alalle tulleet kuljettajat eivät tee metsätöitä mielellään iltaisin eikä viikonloppuisin; tässä osa syy koneiden suureen tarpeeseen, kerrotaan tilaston ja kartan laatijan taholta. Ruotsin saha- ja paperiteollisuus nautti viennissään erittäin voimakasta valuuttakurssietua vuonna 2011 mm. useimpiin euromaihin verraten. Tällä seikallakin saattaa olla merkitystä koneiden suureen ostomäärään.
Komatsu Forestille – suurtilaus – laaja kokonaisuus ratkaisi kaupan
Metsäkonevalmistaja Komatsu Forest on vahvistanut asemiaan Etelä-Amerikassa solmimalla kaupan brasilialaisen paperin- ja sellunvalmistaja Eldorado Brasilin kanssa. Yritys toimii Mato Grosson osavaltiossa. Kaupan arvo on n. 200 milj. USD. Kauppa käsittää kaikkiaan 120 konetta: Komatsu PC200F-8 -kaivureita varusteltuna Komatsu 370E -hakkuulaitteella sekä Komatsu 890.3 -kuormatraktoreita. Kaikkiin toimitettaviin koneisiin sisältyy viiden vuoden huoltosopimus, mikä pitää sisällään teknisen ylläpidon, koulutuksen ja varaosahuollon. Toimitukset Brasiliaan käynnistyvät kevään aikana. Kauppaa edelsi kilpailu, joka ratkesi Komatsu Forestin voitoksi kokonaispaketin ansiosta.Komatsu Forestilla on vuosien kokemus sikäläisiin olosuhteisiin soveltuvasta puunkorjuun konseptista, johon kuuluu valmistajan vastuu koneista, laitteista sekä niihin liittyvästä huoltopalvelusta. Kauppakumppani Eldorado Brasil on alallaan maailman suurin. Sen koko kapasiteetti tulee käyttöön vuoden viimeisellä kvartaalilla, jolloin yhtiö tuottaa 1,5 miljoonaa tonnia valkaistua massaa. Raaka-aine saadaan yksinomaan eukalyptusplantaaseilta. Komatsu Forest teki myös tärkeät kaupat Uruguayihin, missä massayhtiö Montes del Plata osti Komatsu 941.1 -harvestereita sekä Komatsu 890.3 -kuormatraktoreita. Ne toimitetaan tämän vuoden elokuuhun mennessä. Myös tämä kauppa sisältää täydellisen huolto- ja ylläpitosopimuksen. Uruguay on Brasiliaan verrattuna pieni metsätalousmaa. Puuplantaaseja maassa on vajaa miljoona hehtaaria, josta neljännes on sikäläistä mäntylajiketta ja loput eukalyptusta. Kaikkiaan puuta tuotetaan vuositasolla 8 miljoonaa kuutiota. Suurin puunkäyttäjä on UPM (n. 4 milj m3).
Komatsu Forest on kansainvälinen konserni, joka valmistaa metsäkoneita Ruotsin Uumajassa sekä USA:ssa. Konsernilla on toimintaa kaikkialla, missä harjoitetaan modernia mekanisoitua puunkorjuuta: Euroopassa, Pohjois-Amerikassa, Etelä-Amerikassa, Afrikassa, Oseaniassa ja Aasiassa. Komatsu1) on eräs johtava metsäkonemerkki koko maailmassa, sen omistaa japanilainen Komatsu Ltd.
Komatsu Ltd on maailman toiseksi suurin kaivos-, metsä- ja maansiirtokoneiden valmistaja. Yhtiön liikevaihto on 22,2 miljardia US dollaria ja sillä on 41000 työntekijää. Komatsulla on 54 maapallon eri puolille sijoitettua tuotantolaitosta. Aikaisemmin Komatsun metsäkoneet tunnettiin nimellä Valmet. Komatsu-tuotemerkki otettiin käyttöön vuoden 2011 alussa. Suuri osa Komatsu-metsäkoneiden avainkomponenteista tehdään edelleen Suomessa, täällä niihin valmistuu mm. ohjaamoita Ruuukilta, teräsrakenteita, metsäkonerenkaita Nokian Renkailta ja dieselmoottoreita Agco Sisu Dieseliltä Linnavuoresta.
Projektin nimi oli viikolla 2 2012 – lokit kuriin kaviouralla. Killerin raviradalla Jyväskylässä on kärsitty lokkiyhdyskunnan haitoista. Keskellä ravirataa on umpeen kasvanut lampi, kooltaan useampi hehtaari. Lammella seilasi turve- ja kasvustolautta, jolla pesi 300 lokkipesuetta. Vettä on lammella noin 3-4 m ja kokonaisturpeen paksuus jopa 7 m. Kelluva saari rikottiin REMUN Big Floatilla ja maat käännettiin nurin. Maita ei kuljeteta pois. Millään muulla koneella ei tehtävä olisi onnistunut tällä aikataululla. Kelluva kaivinkone kääntää liettyneen maa-aineksen. 600 litran kauhalla pystytään ainakin 3-4 metrin syvyydestä nostamaan maa-aines ylös ja samalla rikotaan saarekkeet, joissa linnuilla olisi mahdollisuus pesiä. REMUn Big Float oli samalla tehtaan koeajossa, ja koneen loppusijoituspaikka on Ranska. Killerillä on lokeista aiheutunut hevosen kuolemaan johtanut onnettomuus. Neste Rallissa on ollut pitkään myös Killerin yleisörikas kaksoiserikoiskoe. Lue koko juttu ruoppauksesta Koneyrittäjä-lehti nro 1 helmikuu 2012.
|
|
